Kuollut poika palasi kolarin jälkeen kertomaan äidilleen taivaasta

Julie Kemp joutui perheensä kanssa todella vakavaan auto-onnettomuuteen vuonna 1997. Julien mies andy menehtyi kolarissa, mutta heidän poikansa palasi takaisin henkiin ja toi rajan takaa viestin josta sai lohtua hänen äitinsä ja myöhemmin myös muut ihmiset:

Linkki alkuperäiseen englanninkieliseen artikkeliin ja videoon

“En nähnyt mille minun mieheni oikein huusi. En nähnyt kohti tulevaa ambulanssia, mutta muistan hänen huutaneen. Se jäi viimeiseksi ääneksi jonka kuulin hänen suustaan,” sanoo Julie.

Eräänä Sunnuntai aamuna 1997, Julie Kemp, hänen miehensä ja heidän kahdeksan vuotias poikansa London, olivat ajamassa kirkolta kotiin päin, kun tehtävältä palannut ambulanssi kolaroi heidän autonsa kylkeen. Andy kuoli välittömästi. Pelastajat saivat Julien tilan vakautettua mutta he eivät heti tajunneet että autossa oli ollut kolmaskin matkustaja.

Julie sanoo, “He eivät pystyneet nähdä poikani ruumista koska kolarissa tullut vahinko kohdistui kuskin puoleiseen kylkeen ja Landon istui isänsä takana. Kun he näkivät Landonin kengän, he tutkivat vielä tarkemmin löytääkseen hänen ruumiinsa. Kun he vetivät Landonin ulos auton takaosasta, hän ei hengittänyt. He alkoivat samantien työskentelemään saadakseen hänet takaisin henkiin.”

Landon elvytettiin ja lennättettiin Carolinan sairaalaan hoidettavaksi. Hän kuoli kaksi kertaa uudestaan saman päivän aikana ja molemmilla kerroilla hänet saatiin elvytettyä. Lääkärit eivät antaneet Julielle paljonkaan toivoa hänen poikansa selviytymis mahdollisuuksista.

“He sanoivat minulle että jos hän eli, mikä ei siis näyttänyt kovin todennäköiseltä, hän tulisi olemaan kuin 8-vuotias vauva. Hän ei tulisi pystymään kävelemään, puhumaan tai syömään aivovammansa takia,” sanoo Julie. “Olin niin epätoivoinen että olin valmis hyväksymään tämänkin jotta saisin vain olla hänen kanssaan. Hän oli kaikki mitä minulla oli jäljellä.”

Miehensä hautajaisissa Julie muistaa tunteneensa itsensä Jumalan hylkäämäksi

Hän sanoo, “Olin todella pettynyt ja lohduton. Istuin hautajaisissa ja nurisin Jumalalle. En ymmärtänyt miksi näin tapahtui. Minä en ymmärtänyt miksi hän ei lähettänyt enkeleitään suojelemaan meitä. Heti tämän jälkeen minä rukoilin Jumalalta kovemmin kuin koskaan aikaisemmin Landonin henkiinjäämisen puolesta.

Landon oli saanut onnettomuudessa vakavia vammoja päähän ja hän oli edelleen koomassa.

“Hän oli kiinni kaikenlaisissa laitteissa jotka pitivät häntä hengissä,” sanoo Julie “Ja ei ollut minkäänlaisia hyviä tai pahoja merkkejä muutoksesta, he eivät nähneet minkäänlaista muutosta hänen tilassaan. Minä jatkoin rukoilemista että hän avaisi silmänsä.”

Oltuaan kaksi viikkoa koomassa, Landon avasi silmänsä. Kaikkien hämmästykseksi hänellä ei ollut aivovammaa. Mutta ilon keskellä, Julie tiesi että hänen täytyisi kertoa Landonille että hänen isänsä oli kuollut onnettomuudessa.

Julie muistaa, “Hänellä oli arpia naamassaan ja hänen päänsä oli täynnä kipua. Minä en halunnut tuottaa hänelle lisää kipua, joten kysyin häneltä, “Landon, tiedätkö sinä missä sinun isäsi on? Ja hän vastasi minulle, ‘Kyllä, minä tiedän missä hän on. Minä näin hänet taivaassa.’”

Onnettomuudestta on kulunut vuosia mutta Landon muistaa vielä selvästi hänen mahtavat kokemuksensa taivaassa.

Hän sanoo, “Muistan kuinka näin minun isäni ja hänen ystävänsä Olan Palmerin, joka oli kuollut vain kuukausi ennen minun isääni, myös auto onnettomuudessa, sekä Olanin pojan Neil Palmerin joka oli kuollut joitakin vuosia aikaisemmin. On hassua sillä muistan meidän seisseen siellä neliö muodostelmassa. Kukaan meistä ei sanonut sanaakaan toisilleen, me vain seisoimme siellä.”

Julie sanoo, “Hän katsoi minuun ja sanoi, ‘Äiti muuten, minä unohdin kertoa sinulle jotain. Minä näin siellä sinun toiset kaksi lastasi.’ Ja minä vain tuijotin häntä sillä en ollut aivan varma mistä hän puhui. Mutta minulla oli ollut kaksi keskenmenoa ennen kuin Landon oli syntynyt, ja hän näki heidät taivaassa. Me emme koskaan olleet kertoneet tästä Landonille mitään. Hän ei tiennyt että me olimme menettäneet kaksi lasta ennen häntä.”

Landon muistaa, “Minä tiesin että he olivat minun sisaruksiani vaikka kukaan ei ollut kertonut minulle heistä. Kun olet taivaassa, sinä tunnet omaisesi ja tiedät ketä kukin on.”

Jokaisella kerralla kun Landon kuoli, hän sai erillaisen kokemuksen taivaassa. Kolmanella kerralla hän kertoo tavanneensa Jeesuksen joka antoi hänelle tehtävän.

Hän sanoo, “Se oli ikäänkuin elokuvan traileri jossa saat nähdä vain pieniä pätkiä asioista. Jeesus tuli luokseni ja kertoi että minun tuli mennä takaisin maan päälle ja olla hyvä Kristitty ja kertoa muille Hänestä.”

Tänään Landon ja Julie jakavat heidän tarinansa muille jotka kamppailevat menetyksen kanssa ja tarvitsevat toivoa.

Julie sanoo, “En ymmärtänyt silloin vuonna 1997 miksi Jumala ei lähettänyt enkeliä, mutta minä tiedän että enkelit olivat siellä. Minä tiedän että meitä suojeltiin ja me elämme sitä suunnitelmaa joka Jumalalla on meille. Sen sijaan että me olisimme jääneet jumiin murheeseen ja olemaan Hänelle vihaisia, olemme pystyneet käyttämään tätä tarinaa auttaaksemme muita, etteivät he luovuttaisi ja että he pitäisivät heidän kiinni heidän uskostaan heidän murheensa keskellä.”

Landon sanoo, “Minä haluan vain että ihmiset ymmärtävät että Jeesus on todellinen, on olemassa taivas, on olemassa enkeleitä, että heidän tulee seurata Hänen sanaansa ja Raamattua ja elämä muuttuu lopussa paremmaksi.”

Hänen kirjassaan “Faith Has It’s Reasons”, Julie kertoo kuinka Jumala on käyttänyt tätä kokemusta tuomaan muita hänen luoksensa ja antanut siinä samalla uusia siunauksia heidän elämäänsä.

Julie sanoo, “on suuri siunaus nähdä kuinka oma lapseni kertoo muille Jeesuksesta. Hän on aina valmis kertomaan muille että on olemassa taivas, sillä hän on itse ollut siellä.”

“Minä tiedän että teen tämän kaiken Jeesukselle,” sanoo Landon, “Minä tiedän että Hän on todellinen. Minä tiedän että enkelit ja taivas ovat olemassa, minä olen nähnyt Jeesuksen ja tiedän että Hän on siellä. Hän pyysi minua kertomaan näistä asioista muillekin ja sitä minä teenkin.”