A.A Allenin näky USA:n tuhosta (1954)

Asa A. Allen (1911-1970)

 

A.A Allenin näky jonka hän vastaanotti 4 Heinäkuuta, 1954, Manhattanilla, New Yorkissa. (Suom huom: Näyn sisältö mielessä pitäen, on erittäin mielenkiintoinen huomio että päivämäärä jolloin näky on saatu, sattuu olemaan USA:n itsenäisyyspäivä.)

Kun minä seisoin Empire State Buildingin huipulla, pystyin nähdä Vapauden Patsaan, valaisten tietä uuteen maailmaan. Siellä, levitettynä eteeni ilmestyi ikäänkuin animoitu kartta, alue joka on halkaisijaltaan ehkä noin 129km. Minä olin ihmeissäni siitä että Herran Henki siirtäisi minut tällä tavalla, tänne Empire State Buildingin huipulle. Miksi minä tunnen sellaisen huipun Hänen Hengessään ja voimassaan täällä?

Yhtäkkiä minä kuulin Herran äänen. Se oli niin selkeä ja erottuva kuin ääni voi vain olla. Se näytti kuuluvan jättiläismäisen kaukoputken suunnalta. Mutta kun minä katsoin kaukoputkea, minä tiesin että se ei tullut sieltä, vaan suoraan taivaasta. Ääni sanoi:

Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia." (2 Aik 16:9)

Samantien kun minä kuulin Jumalan äänen, minä tiesin että tämä lainaus oli Kirjoituksista.

Mutta koskaan ennen mikään ei ollut tullut niin voimallisesti minulle Hengen voimassa. Kaukoputken raksuttaminen loppui. Mies ennen minua oli käyttänyt sitä rahansa edestä. Kun hän astui pois kaukoputken luota, minä tiesin että seuraavaksi olisi minun vuoroni. Kun minä astuin kaukoputken luokse ja laitoin kolikon sisään, se alkoi raksuttaa välittömästi. Raksuttaminen johtui automaattisesta ajastimesta joka salli minun käyttää kaukoputkea ainoastaan rajoitetun ajan.

Kun suuntasin kaukoputken Pohjoiseen, yhtäkkiä Jumalan Henki tuli päälleni tavalla jollaista en ole koskaan tullut ajatelleeksi. Ilmeisesti olin hengessä ja minut vietiin kokonaan pois. Minä tiesin että kaukoputkella itsellään ei ollut mitään tekemistä sen kanssa kuinka pitkälle minä pystyin yhtäkkiä näkemään, sillä näytti siltä että kykenin nähdä asioita kaukoputkin normaalin kantaman ulkopuolelta, niinkuin kirkkaana päivänä. Jumala yksinkertaisesti päätti tällä kertaa paljastaa nämä asiat minulle, sillä kun katsoin kaukoputken läpi, en nähnyt Manhattanin saarta, vaan laajemman alueen. Sinä aamuna sumu peitti suuren osan näkyvyydestä.

Mutta sitten yhtäkkiä Herran Henki tuli päälleni ja sumu näytti hälvenevän, kunnes näytti siltä että pystyin katsomaan tuhansien mailien päähän. Mutta se mistä minä katselin tätä näkyä, ei ollut Manhattan saari, se oli koko Pohjois Amerikan maanosa levitettynä eteeni niinkuin kartta levitetään pöydälle. Se ei ollut East River tai Hudson River minkä näin toisella puolella, vaan Atlantin Valtameri ja Tyyni Valtameri

Sen sijaan että Vapauden Patsas seisoi täällä lahdella pienellä saarellaan, minä näin hänet seisomassa pitkällä Mexikon Lahdessa. Hän oli minun ja yhdysvaltojen välissä. Yhtäkkiä minä ymmärsin että teleskoopilla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä minä näin, vaan että se oli näky joka tuli suoraan Jumalalta. Todistaakseni tämän itselleni minä otin silmäni irti kaukoputkesta, niin etten katsonut enää linssin läpi, mutta maisema pysyi samana edessäni.

Siellä, selvänä ja erottuvana, oli Pohjois Amerikan mantere, kaikkine suurine kaupunkeineen. Pohjoisessa olivat suuret järvet. Koillisessa oli New Yorkin kaupunki. Minä pystyin näkemään Seattlen ja Portlandin pitkällä luonteessa. Länsirannikolla oli San Fransisco ja Los Angeles. Lähempänä etualalla, oli New Orleans, keskellä Mexikon Lahden aluetta. Minä pystyin nähdä Rocky Mountainsin, ja seuraamaan minun silmilläni vuoristojonoa. Kaikki tämä ja enemmänkin, minä pystyin nähdä levitettynä minun eteeni, aivan niinkuin suuri kartta joka on pöydän päällä.

Kun minä katselin, minä näin yhtäkkiä taivaasta tulevan alas jättiläismäisen käden. Tuo jättiläismäinen käsi ojentautui kohti Vapauden Patsasta. Hetkessä hänen välkehtivä soihtunsa oli revitty pois hänen käsistään, sen tilalle oli laitettu malja. Siitä suuresta maljasta työntyi esiin jättiläismäinen miekka, hohtaen niinkuin suuri valo olisi kohdistettu sen kiiltävään terään. En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt niin terävää, kiiltävää ja vaarallista miekkaa. Se näytti uhkaavan koko maailmaa. Kun suuri malja laitettiin Vapauden Patsaan käteen, minä kuulin nämä sanat:

"Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, - miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.” (Jer 25:27)

Kun minä kuulin nämä sanat, minä tunnistin että ne olivat lainaus Jeremia 25:7.

Minä olin hämmästynyt kun kuulin Vapauden Patsaan puhuvan ja vastaavan, ”MINÄ EN JUO!” Sitten niinkuin ukkosmyrskyn äänellä, minä kuulin taas Herran äänen sanovan, ”SINÄ TOTISESTI JUOT!” (Jer 25:28) Sitten yhtäkkiä jättiläismäinen käsi pakotti maljan Vapauden Patsaan huulille, ja hänestä tuli voimaton puolustamaan itseään. Jumalan mahtava käsi pakotti hänet juomaan joka ikisen tipan kupista. Kun hän joi katkeria pohjasakkoja, nämä olivat ne sanat jotka minä kuulin:

Tekö jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot. ” (Jer 25:29)

Kun malja vedettiin pois Vapauden Patsaan huulilta, minä huomasin että miekka puuttui maljasta, mikä voi tarkoittaa ainoastaan yhtä asiaa. MALJAN SISÄLTÖ OLI TÄYSIN NIELAISTU!

Minä tiesin että miekka kuvasti sotaa, kuolemaa ja tuhoa, joka epäilemättä on tulossa.

Sitten kuten ihminen joka on juovuksista liiasta viinistä, minä näyn Vapauden Patsaan tulevan epävakaaksi hänen jaloistaan ja hän alkoi hoiperrella ja menettää tasapainoaan. Minä näin hänen molskahtava merenlahteen, yrittäen epätoivoisesti pysyä tasapainossa. Minä näin hänet jälleen hoipertelemassa uudestaan ja uudestaan ja minä näin kun hän putosi polvilleen. Kun minä näin hänen epätoivoisen yrityksen pysyä tasapainossa, sekä nousta takaisin jaloilleen, minun sydämeni liikuttui myötätunnosta hänen kamppailuaan kohtaan. Mutta kun hän kompuroi siellä Merenlahdella, jälleen kerran minä kuulin nämä sanat:

Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, - miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.” (Jer 25:27)

Kun minä katselin tapahtumaan, minä pohdin tulisiko Vapauden Patsas enää koskaan nousemaan jaloilleen, tulisiko hän koskaan enää seisomaan uudestaan. Ja kun minä katselin, näytti siltä että kaikilla hänen voimillaan hän ponnisteli itsensä ylös, ja viimein hän hoiperteli jälleen jaloilleen, seisoen siellä heiluen humalassa. Minusta tuntui että millä hetkellä tahansa hän tulisi kaatumaan uudestaan, eikä tulisi todennäköisesti enää koskaan nousemaan. Minä koin valtavaa halua ojentaa käteni pitääkseni hänen päänsä veden yläpuolella, sillä minä tiesin että jos hän kaatuisi jälleen, hän hukkuisi tuohon merenlahteen.

Sitten kun minä katselin, toinen ihmeellinen asia oli tapahtumassa samanaikaisesti. Pitkällä Luoteessa, aivan Alaskan kohdalla, suuri musta pilvi nousi. Kun se nousi, se oli musta kuin yö. Se näytti olevan miehen pään muotoinen. Kun se jatkoi nousemistaan, minä kiinnitin huomiota kahteen valo pisteeseen mustan pilven sisällä. Pilvi nousi lisää ja siihen ilmestyi ammottava aukko. Minä pystyin nähdä että musta pilvi otti pääkallon muodon, se oli nyt nyt valtava valkoinen suu ammollaan, selkeästi näkyvissä. Viimein pää oli kokonainen. Sitten olkapäät alkoivat ilmestyä sekä molemmille puolille pitkät, mustat kädet. Vaikutti siltä että se mitä näin oli koko Pohjois Amerikan mantere, levitettynä eteeni kuten kartta pöydälle, tämän kauhean luurangon muotoisen pilven noustessa pöydän takaa. Se nousi vakaasti kunnes sen muoto oli nähtävissä vyötäröön asti. Vyötärön kohdalta, luuranko näytti kumartuvan kohti Yhdysvaltoja, levittäen toisen kätensä Itään, ja toisen Länteen, yhden New Yorkia kohti ja toisen Seattlea kohti. Kun tämä kamala muoto kuroittautui eteenpäin, minä pystyin näkemään että kaikki huomio näytti olevan kiinnittyneenä USA:han, jättäen huomioimatta Kanadan ainakin sillä hetkellä. Minä näin kauhean mustan luurangon muotoisen pilven kumartuen Amerikkaa kohti, taipuen vyötärön yläpuolelta Chicagoa kohti ja molempia rannikoita kohti, minä tiesin että sen ainut mielenkiinto oli tuhota kansakuntia.

Kun minä katsoin kauhuissani, suuri musta pilvi pysähtyi juuri suurten järvien alueen yläpuolelle, ja se käänsi kasvonsa kohti New Yorkin kaupunkia. Sitten sen kauheasta, valtavasta ammollaan olevasta suusta alkoi tulla esiin valkoisia höyry hattaroita jotka näyttivät savulta, kuten tupakan polttaja puhaltaisi savua ulos suustaan. Nämä vaaleat höyryt puhallettiin kohti New Yorkin kaupunkia. Savu alkoi levitä kunnes se oli täyttänyt koko Yhdysvaltojen itäisen osan.

Sitten luuranko kääntyi länteen, ja sen kauheasta suusta ja sieraimista nousi toinen iso valkoinen savu pilvi. Tällä kertaa se puhallettiin Länsirannikon suuntaan. Lyhyessä hetkessä, koko Länsirannikko ja Los Angelesin alue oli peittynyt sen höyryihin.

Sitten keskeltä tuli kolmas suuri savu pilvi. Kun minä katselin, St Louis ja Kansas City olivat täynnä sen valkoista höyryä. Sitten se tuli kohti New Orleansia. Siitä se eteni kunnes se saavutti Vapauden Patsaan, joka seisoi humalassa horjuen, merenlahden sinisissä vesissä. Kun valkoinen höyry alkoi levitä ympäri patsaan päätä, hän otti viimeisen hengenvedon ja alkoi sitten yskiä ikäänkuin päästäkseen eroon hengittämistään höyryistä hänen keuhkoissaan. Pystyi helposti erottamaan yskän perusteella että nuo valkoiset höyryt olivat käristäneet hänen keuhkonsa.

Mitä nuo valkoiset höyryt olivat? Voisivatko ne merkitä biologista sodankäyntiä tai hermokaasua joka voisi tuhota kansakuntia ihan hetkessä? Sitten minä kuulin Jumalan äänen jälleen puhuvan,

"Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja
hajottaa sen asukkaat. Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät.
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle." (Jes 24:1-6)

Kun minä katselin, yksiminen kävi yhä pahemmaksi. Se kuulosti kuin henkilö olisi yskimässä keuhkonsa ulos. Patsas valitti ja vaikeroi. Hän oli kuoleman tuskassa. Kivun on täytynyt olla kamalaa, uudestaan ja uudestaan, hän yritti saada keuhkonsa puhtaaksi noista kauheista valkoisista höyryistä. Minä katselin patsasta siellä merenlahdella, kun hän hoiperteli, pitäen käsiään keuhkoillaan ja rintakehällään. Sitten hän putosi polvilleen. Hetkessä, hän yskäisi viimeisen kerran ja yritti epätoivoisesti nousta polvilleen, ja sitten hän putosi kasvot edellä Merenlahden vesiin ja makasi aloillaan kuolleena. Kyyneleet virtasivat kasvoillani kun minä tajusin että hän oli kuollut! Vain laineiden liplatus hänen ruumiinsa yli, joka oli osittain veden alla, ja osittain veden päällä, rikkoi hiljaisuuden.

Yhtäkkiä hiljaisuus rikkoutui sireenien huutamiseen. Sireenit näyttivät huutavan, ”JUOKSE HENKESI EDESTÄ!” En ole ikinä ennen kuullut niin kimakoita, kirkuvia sireeneitä. Ne näyttivät olevan jokapuolella – Pohjoisessa, Etelässä, Idässä ja Lännessä. Näytti olevan sireenien joukko. Kun minä katselin, minä näin ihmisten juoksevan jokapuolelle. Mutta näytti että kukaan heistä ei juossut enempää kuin muutaman askeleen, sitten he kaatuivat. Aivan kuten olin nähnyt patsaan kamppailevan pysyäkseen pystyssä, kaatuakseen viimein kasvoilleen kuolleena, minä näin nyt miljoonat ihmiset kadulla, jalkakäytävillä, kamppailemassa. Minä kuulin heidän armon ja avun huutonsa. Minä kuulin heidän kamalan yskimisensä niinkuin heidän keuhkonsa olisi käristetty tulella. Minä kuulin kuolevien valituksen ja vaikeroinnin. Kun minä katselin, lopulta muutamat pääsivät suojaan, ja voihkimisen ja vaikeroinnin yläpuolelta, minä kuulin nämä sanat:

Pauhina käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa: jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.” (Jer 25:31-33)

Sitten minä näin kuinka Atlantin Valtamerestä, Tyynestä Valtamerestä, ja Meksikon Lahdesta nousi raketin kaltaisia esineitä jotka näyttivät ulevan ylös niinkuin kalat hyppäävät pois vedestä. Ne hyppäsivät korkealle ilmaan, jokainen niistä lähti eri suuntaan, mutta kaikki lähtivät kohti USA:ta. Maassa sireenit huusivat lujempaa. Minä näin kuinka maasta alkoi nousta samannäköisiä raketteja. Minusta ne näyttivät torjunta raketeilta vaikkakin ne nousivatkin eri puolilta USA:ta. Kuitenkaan, mikään näistä raketeista ei näyttänyt onnistuvan torjumaan raketteja jotka olivat nousseet joka puolelta merestä. Nämä raketit saavuttivat lopulta niiden maksimi korkeutensa, kääntyivät hitaasti ympäri, ja putosivat maahan häviössä. Sitten yhtäkkiä, raketit jotka olivat hypänneet ulos merestä kuin kalat räjähtivät kaikki samaan aikaan. Räjähdys oli korvia huumaava. Seuraava asia minkä minä näin oli valtava tulipallo. Ainut asia minkä olen koskaan nähnyt muistuttavan sitä on valokuva vetypommin räjähdyksestä Eteläisellä Tyynellämerellä. Se oli niin todellinen minun näyssäni että minä tunnuin kaatuvan sen kärventävästä kuumuudesta.

Kun näky levisi minun silmieni edessä, ja kun minä katselin laajalle levinnyttä hävitystä minkä kauheat räjähdykset toivat, minä en voinut muuta kuin ajatella, ”Kun meidän maamme puolustajat ovat kiistelleet siitä mitä puolustuskeinoja tulisi käyttää, ja torjuneet ainoan todellisen puolustuskeinon, uskon ja riippuvaisuuden oikeasta elävästä Jumalasta, asia jota hän on suuresti pelännyt tulee hänelle! Kuinka oikeaksi se on todistanut että ”Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.” (Ps 121:1)

Sitten kun taistelun ääni vaimeni, minun korviini tuli tämä lainaus Joelin kirjasta:

Puhaltakaa pasunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä: pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule, tulevaisten polvien vuosiin saakka. " (Jooel 2:1-2)

Kunnioittaen jättänyt,

Asa A. Allen

Omat loppukommenttini:

Näky on saatu vuonna 1954, ja ENSIMMÄINEN vedenalainen ballistinen ohjus ammuttiin vasta seuraavana vuonna, eli 1955.